Le Penin ehdokkuus ei ole vielä varma. Kansallinen liittouma voi asettaa ehdokkaaksi myös gallupeissa hyvin menestyneen Jordan Bardellan, joka nykyisin johtaa puoluetta. Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen pitää tätä kuitenkin epätodennäköisenä.

Miten Le Pen sitten pärjäisi vaaleissa? Siitä ei ole tuoretta dataa, koska viimeaikaisissa gallupeissa on kysytty vain Bardellan suosiota.

- Nyt vaalikamppailua ruvetaan käymään yhä enemmän tuomion kautta. Le Penin oma narratiivi on se, että eliitti ja tuomioistuimet yrittävät estää kansaa päättämästä, kuka on presidentti. Vastustajat varmasti kehystävät asian niin, että rikostuomion saanut poliitikko pyrkii tasavallan presidentiksi, Miettinen sanoi STT:lle keskiviikkona.

Tiistaina ranskalaistuomioistuin lievensi tuomion kolmeen vuoteen vankeutta, josta kaksi vuotta on edelleen ehdollista. Tuomioistuin teki osan virkakiellosta ehdolliseksi ja katsoi osan siitä jo suoritetuksi.

MIETTISEN mukaan Le Penillä ei ole vielä selkeää vastaehdokasta sen koommin nykyisen presidentin Emmanuel Macronin edustamassa keskustaoikeistossa kuin vasemmistossakaan.

- Vasemmistossa ehkä ajatellaan, että se olisi Jean-Luc Melenchon. Monen äänestäjän on kuitenkin vaikea hyväksyä häntä, koska hänen talouspoliittinen linjansa on aika radikaali.

Radikaalivasemmistolaisen Melenchonin haastajaksi voi Miettisen mukaan nousta keskustavasemmistolainen europarlamentaarikko Raphaël Glucksmann, jos vihreät ja sosialistit saavat yhdistettyä voimansa.

Keskeinen kysymys on kuitenkin se, kuka on Macronin perinnön jatkaja keskustaoikeiston ehdokkaana.

- Vahvimmat ehdokkaat ovat Edouard Philippe ja Gabriel Attal. Erityisesti Philippen asema on vahva gallupeissa. Hän esiintyy järjestyksen palauttajana, puhuu budjettikurista ja katujen turvallisuudesta, Miettinen toteaa.

Ranskassa monet ihmiset ovat perinteisesti äänestäneet toisella kierroksella äärioikeiston ehdokasta vastaan riippumatta siitä, kuka toinen ehdokas on ollut.

- Tämä niin sanottu tasavaltalainen koalitio on yllättävän vahva. Minusta ei ole olemassa selvää viitettä siitä, että perinne olisi murtumassa, Miettinen sanoo.

RANSKASSA ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä EU-politiikka ovat vahvasti presidenttijohtoisia. Le Penin mahdollinen voitto tarkoittaisi suurta muutosta nykyisen presidentin vetämään linjaan.

- Ranska varmasti joutuisi nykyistä enemmän törmäyskurssille EU-instituutioiden kanssa, ja päätöksenteko esimerkiksi Ukrainan tukemisen suhteen saattaisi EU:ssa hidastua, Miettinen arvioi.

Miettinen huomauttaa, ettei edes Le Pen enää aja Ranskan EU-eroa, ja EU on uudessa geopoliittisessa tilanteessa liikkunut kohti sellaista politiikkaa, jota Le Pen voisi mahdollisesti tukea.

-Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan toiminta ovat herättäneet vaatimuksia siitä, että Euroopan pitäisi olla varsinkin kriittisillä sektoreilla omavaraisempi ja teollista tuotantoa pitäisi palauttaa Eurooppaan. Nämä ovat sellaisia tavoitteita, jotka perinteisesti ovat olleet Ranskalle ja varsinkin Ranskan äärioikeistolle tärkeitä, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan Ranskan presidentinvaalit ovat aina olleet eksistentiaalinen haaste EU:lle. Toisaalta esimerkiksi Giorgia Melonin nousu Italian pääministeriksi on osoittanut, ettei muutos ole aina niin suuri kuin etukäteen ajatellaan.

STT/Tuuli Toivio